Kajaanilainen Jaana Hollo liittyi alkuvuodesta Sotkamon Visaan. Jaanan tarkoituksena oli tehdä kisadebyytti kesällä, mutta koronatilanteen vuoksi kilpailemisen aloitus siirtynee syksyyn.
Visan perinteisen piinapenkin avulla pääset hieman tutustumaan uuteen nostajaamme.
VISAN PIINAPENKISSÄ JAANA HOLLO
Kuka olet? Kerro itsestäsi (ja läheisistäsi)
Jaana Hollo, kohta 30 vuotta, miehelle vaimo sekä kolme ja neljä vuotiaille pojille äiti. Liikunnanohjaaja Kainuun prikaatissa ja emäntä omakotitalossa. Siinä tärkeimmät tittelit!
Minkälainen olet luonteeltasi?
Luonteeltani olen sosiaalinen ja ystävät ovat minulle tärkeitä. Työssäni pidän myös siitä, että saan olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Sinnikkyys ja tietynlainen ahkeruus ovat hyviä luonteenpiirteitäni, jotka ovat kehittyneet elämän edetessä. Olen minä myös ehkä vähän tulisen tuittu ja tunteikas jästipää ja hieman huono häviäjäkin välillä.
Mitkä asiat ovat tärkeimpiä elämässä?
Tähän kysymykseenhän kai vastataan aina sen hetkisellä elämän viisaudella. Viime aikoina elämä pienten lasten kanssa on ollut intensiivistä sohlaamista kotiarjen, päiväkodin, töitten ja harrastusten välillä, joka nyt tuskin hellittää ihan lähivuosina. Arvot ja elämän tärkeysjärjestys ovat vavissseet juuriliitoksistaan viimevuosien elämänmuutoksien vuoksi. Lapset muuttavat elämää niin paljon. Lapset ovat kaikkein tärkeimmät, jotka sanelevat pitkälti arjen tärkeysjärjestyksen. Miehen kanssa ollaan hyvä tiimi luotsaamaan tätä sirkusta.
Ystävät tuovat minun elämään paljon, joten heitä pidän myös tärkeinä. Parisuhteessa ja ystävyydessä kaikista tärkeintä on jakaminen. Parasta kun kaikesta ei tarvitse selvitä yksin vaan jakamalla elämästä tulee paljon mielekkäämpää.
Pidän myös erittäin tärkeänä itsestä huolehtimisesta, jotta arjessa jaksaa ja elämä tuntuisi vielä pääosin mielekkäältä ja merkitykselliseltä. Mulle se tarkoittaa monipuolista liikuntaa, panostamista ruokaan ja uneen. Tavoitteellisuus antaa hyvän mausteen elämän eri osa-alueilla, varsinkin liikunnassa. Tämä motivoi kehittämään ja ylittämään itseään.
Mahdoton uratykki en tunne olevani, mutta monipuolinen työminän kehittäminen terveyden- ja hyvinvoinnin alalla olisi asia, johon haluaisin panostaa tulevina vuosina enemmän.
Kerrotko urheilutaustastasi? Mitä olet harrastanut voimanoston tai penkkipunnerruksen lisäksi?
Urheilutaustaa ei ole lapsuudesta tai nuoruudesta. Liikunnallista harrastamista eri lajeista kylläkin. 2009 vuodesta alkaen olen käynyt kuntosalilla ja tämän harrastuksen alkuhuumassa osallistuin fitnesskisoihin vuonna 2012 fitness physique -sarjassa. Näistä kisoista jäi tulokseksi käteen oppirahat, joita olen nyt myöhemmin hyödyntänyt.
Onko sinulla tällä hetkellä muita harrastuksia voimailun ohessa?
Voimailun ohessa harrastan muutakin liikuntaa. Luonnossa liikkuminen on parasta, jossa mieli tuulettuu. Tykkään liikkua yksin, mutta myös ns terapialenkit ystävien kanssa ovat huippuja. Pitkätkin lenkit kuluu turisten kuin siivillä. Lempilajeja on hiihto, pyöräily, kävely ja hölkkäily.
Viime aikoina olen innostunut myös lukemaan ja kuuntelemaan äänikirjoja. Pihatöiden puuhastelu perheen kanssa on myös mukavaa, jossa näkee kätensä jälkeen.
Miten tulit löytäneeksi voimanoston? Minkä ikäisenä aloitit ja paljonko sinulla on nyt treeniä takana?
Kvistit kävi samalla salilla, Kuntokeskus Balancella, jossa itse treenailen ja olin pari vuotta töissäkin ennen äippälomia ja puolustusvoimien pestiä. Kvistien esimerkki ja heiltä saadut opit ovat saaneet minut osaltaan innostumaan voimannostosta.
Salitreeniä on takana kohta 11 vuotta eli 19 -vuotiaana aloitin voimaharjoittelun kuntosalilla. Voimannoston tekniikoita olen harjoitellut tänä aikana, mutta varsinainen lajiin panostaminen systemaattisemmin on vasta hyvin alkutekijöissään.
Minkälaista on treenisi ja millainen treeniohjelmasi normaalisti?
Tämän hetkinen normaali on 4-5 voimaharjoitusta kuntosalilla ja tämän lisäksi olen tehnyt aerobista arki-ja hyötyliikkuen, lenkkeilen ja töissä tulee myös jonkin verran fyysistä aktiivisuutta.
Kuntosalitreenit ovat tällä hetkellä aika kokonaisvaltaisia kokokropan treenejä. Nykyisessä treeniohjelmassa on kuusi treenipäivää yhdeksän päivän syklissä. Teen vuorotellen etupelti ja takapelti -treenejä. Rytmi on niin, että teen kaksi salitreenipäivää peräkkäin ja sitten yksi välipäivä salilta. Teen neljä treenikiertoa nousevalla volyymilla, jonka jälkeen tulee kevyt viikko. Progressio treeneissä tulee painojen- tai sarjojen määrää tai sarjapalautuksen pituutta vaihtelemalla. Heh… Olipas yleispätevästi sanottu. Ohjelmissa on hyvin perusliikkeitä ilman suurempia hifistelyitä.
Missä treenaat normaalisti? Onko salilla, missä treenaat paljon nostajia ja onko teillä hyvä ryhmähenki?
Työpaikalla on hyvä sali, jossa treenaan työpäivinä. Siellä henkilökunnan vuorolla treenatessa porukka on rennon letkeää. Välillä siellä tuntee kestävyysliikkujien seassa kolistelevansa painoja, mutta hyvin on sekaan mahtunut. Viikonlopun luksusta on treenit Balancella. Pääosin omat treenit ovat yksin puurtamista.
Miten olet harjoitellut korona pandemian aikana?
Korona-arki muutti omaa treenaamista, kun juuri sitä ennen jäin 3kk työttömyyspätkälle kotiin lasten kanssa. Oletus oli, että saan panostaa treeneihin vielä paremmin, mutta pandemia muutti suunnitelmia ja jätin salilla käynnit väliin. Askartelimme miehen kanssa takapihalle kotigymin, jossa kyykyt hoituivat koivupöllillä, jonka teline väsättiin eurolavoista. Ukki hitsasi meille trap-bar vetotangon. Muut liikkeet tehtiin sovelletusti kehonpainolla, säädettävällä käsipainoilla, kuminauhalla, voimistelurenkailla ja puolapuilla mielikuvitusta hyödyntäen. Ylläpitävänä lihaskuntotreeninä tämä toimi oikein hyvin. Jumpat vaativat kuitenkin kotona melkosen extra-tsempin. Salilta olin poissa kaksi kuukautta ja nyt olen taas aloitellut treenejä Balancella. Kesäkuun alusta pääsen takaisin töihin niin silloin taas pitää suunnitella treenit uudelleen tilanteen suomalla tavalla.
Ensimmäiset kisasi häämöttävät syksyllä, mikäli korona pandemia mahdollistaa kilpailutoiminnan. Minkälaisia tuloksia olet tehnyt salilla?
Syksyllä olisi tavoite tehdä ensimmäiset kisanostot, jos vallitseva koronatilanne sen sallii. Treeninostothan nyt ovat ihan eri juttu ja jättää lukijalle spekuloinnit, mutta kahden kuukauden salitauon jälleen otin treeniykköset. Kyykystä nousi 130 kg, maastavedosta 150 kg ja penkistä 65 kg. Näitä tuloksia lähden tavoittelemaan lähtötasoksi kisoista.
Mikä on lempilajisi voimanostossa? Miksi?
Kyykkyä treenaan mieluiten. Jalkojen treenaaminen on ollut aina mieluista!
Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi tulosten ja saavutusten osalta?
Pitkän aikavälin haave ja tavoite olisi joskus nostaa yhteistulokseksi 400kg. Katsotaan, miten tämä haave realisoituu treenien edetessä.
Miten huolehdit lihashuollosta ja levosta?
Lopo on saanut uuden merkityksen pienten lasten myötä. Palautumisen tärkein muoto – uni, ei ole ollut enää niin itsestään selvää, joten sitä arvostaa aivan uudella tavalla. Uni on mennyt elämän arvojärjestyksessä monen muun asian edelle, kun on saanut niin konkreettisesti kokea miten tahmealta kaikki tekeminen ja oleminen väsyneenä maistuu.
Lihashuoltoa olen laiska tekemään säännöllisesti perinteisen venyttelyn muodossa. Liikkuvuudesta pidän huolta tekemällä ennen treeniä dynaamisia liikkuvuusharjoitteita. Tämän olen kokenut hyväksi tavaksi lämmitellä ja valmistaa kehoa treeniin. Samalla tulee hyvä tuntuma oman kropan vointiin ja fiilikseen. Liikkeen kautta liikkuvuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on ollut itselle toimiva tapa tähän mennessä. Liikkuvuus on hyvällä tasolla, mutta liikkeen hallinnassa on enemmän työnsarkaa. Spagaatti menee aina kun kysytään. Hierojalla haluaisin käydä enemmän.
Noudatatko ruokavaliota? Millaista?
Koen, että ruokavalio on muuttuva elämän tilanteen mukaan. Systeemi, jolla ravitsemus toteutuu 15 vuotiaana ei välttämättä toimi enää kolmekymppisenä saatikka esimerkiksi viisikymppisenä. Lisäksi mikä systeemi toimii minulle niin ei välttämättä toimi ihan samassa muodossa jollekin toiselle. Kuitenkin kaikkein oleellisinta olisi handlata tietyt perusteet ja toimivat rutiinit, jotka kulkevat mukana koko elämän ravitsemuksen peruspilareina. Viralliset ravitsemussuositukset ovat loistava ja toimiva pohja ja perusta urheilevan ihmisen ravitsemukseen. Monilla meillä riittää työnsarkaa näitten perusteiden työstämisessä jokapäiväiseen arkeen. Niin minullakin!
Nyt olen panostanut omaan ravitsemukseen huomattavasti enemmän, koska treeni on lisääntynyt ja haluan ravitsemuksen tukevan tätä tavoitetta. Tämän pohjalta olen tehnyt tietoisia valintoja. Esimerkiksi ruokapreppaus ja omat eväät mukana töissä, on minun perusarkea tällä hetkellä. Herkuille ja mieliteoille on oma sija ruokavaliossa ja ne kuuluvat hyvään kokonaisuuteen.
Ruokavalion tukipilareita ovat käytännön rutiinit, jonka perustana on säännöllisyys, riittävyys ja monipuolisuus, joka tukee vireyttä ja palautumista. Sitten kaiken tämän pitäisi toteutua rutiinilla jokapäiväisessä arjessa ilman turhaa pipon kiristymistä päässä. Minulla se tarkoittaa viittä ateriaa päivässä, joissa jokaisessa on 20-25g proteiinia. Kun liikuntaa on topakasti, niin jokaisella aterialla on hyvin hiilaria ja aina myös jokin rasvan lähde. Lounas ja päivällinen menee lautasmallin mukaan ja välipalat rakentuvat jonkin runsasproteiinisen maitotuotteen tai kananmunien ympärille. Siihen kylkeen jokin kuitupitoinen viljavalmiste sekä marjat, hedelmät tai vihannekset.
Onko sinulla esikuvia tai henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet sinuun nostamisen alkutaipaleella?
Suuria nostajaidoleita ei ole, mutta yleisesti arvostan kaikkia, jotka pitävät terveydestään huolta liikkumalla säännöllisesti vuodesta toiseen. Hattu päästä kaikille urheilijoille, jotka panostavat elämästään suuren osan tavoitteidensa toteuttamiseksi ja tekevät arjessaan valintoja urheilu edellä.
Mitä haluaisit sanoa lopuksi?
Korona-ajan tyyliin sopiva tällainen virtuaalinen esittäytyminen ja tervehdys kaikille Visalaisille uudelta seuran jäseneltä! Toivottavasti kuitenkin päästään tutustumaan, turisemaan ja vaihtamaan kokemuksia sekä näkämyksiä tämän hienon lajin merkeissä ihan livenäkin. Kovia reenäjä kaikille!
Tsemppiä treeneihin ja mukavia hetkiä hienon lajin parissa!